lauantai 8. huhtikuuta 2017

Toinen näyttely, toinen tappio....

Moi



Toinen näyttely , toinen tappio...

(Dahlia oli tän päivän näyttelyissä ja se on mun luotto marsu. Aina oon voinut luottaa , että se tuo palkinnot kotiin.. Ei tällä kertaa... Se tekee tästä vielä vaikeampaa mulle....)

Otsikosta huomaten, näyttelyt eivät ole menneet edelleenkään suunnitellulla tavalla... En voi enää peittää pettymystä ja  kyyneleitä jotka tällä hetkellä valuvat mun silmistä...
Oli oikeesti niin vaikeeta avata edes  puhelinta uudestaan , kun tiesin , että joka paikka pursuaa siitä kuinka kaikki muut voittaa paitsi minä...Mää en kestä hävitä kuinka kauheelta se kuulostaakaan.. Oon niin kilpailu henkinen, että en kestä hävitä... En voi syyttää mun marsuja häviämisestä. Mun marsu , mun syy... Tuntuu kun maailma ois kääntynyt mua vastaan , mutta mistä syystä?! Ei ole järkeä laittaa kaikkea rahaa ja aikaa niitten valmisteluun jos vastineeksi saa tappioita... Tällä hetkellä tuijotan Dahlian  muotovalion papereita itkien ja mietin onko se edes ansainnut niitä. Sillä ei ole väliä mihin muotoon sen laittaa , jos on hävinnyt niin on hävinnyt.. En kestä sitä painoa minkä laitan itseni päälle enää...  Tää on tältä erää ohi....



Blast from the past...


                          -Emilia ja häviöt 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti